perjantai 26. heinäkuuta 2013

Miten tulla vieläkin onnellisemmaksi?

Viime viikolla kirjoitin Sonja Lyobomirskyn teoksesta Kuinka onnelliseksi? Kehuin opusta. Nyt voin todeta, luettuani sen loppuun, että hyvä on, edelleen.

Molemmat peukut ylös!

Kirja on itse asiassa niin hyvä, että yksi suosikki-ihmisistäni, Brian Johnson, sanoi sen olevan se kirja, jota hän suosittelee jos pitäisi lukea vain yksi opus.

Kuten kirjoitinkin, omiksi onnellisuusstrategioikseni nousivat (kirjassa olevan testin tehtyäni) seuraavat neljä:

  1. Mukaansatempaavan toiminnan lisääminen (Flow-kokemukset) 
  2. Uskonnon/henkisyyden harjoittaminen 
  3. Optimismin vaaliminen 
  4. Kiitollisuuden ilmaiseminen

Näistä numero kolmonen on minulle melkeinpä sisäänrakennettua. En oikeastaan osaa olla muuta kuin optimistinen - näen asioiden valoisan puolen rasittavuuteen asti. Ainakin jos vaimoa on uskominen, ja yleensä on.

Olen viimeisen parin viikon ajan yrittänyt kiinnittää huomiota kahteen ensimmäiseen strategiaan. En ole muuttanut varsinaisesti mitään - elämänmuutoksissa maltti on valttia - mutta olen ollut tietoisempi tarpeestani noiden kahden strategian harjoittamiseen.

Jotain on muuttunut.

Ensinnäkin, tein parina ehtoona pyörälenkin ja kuuntelin Arjuna Ardaghin äänikirjaa Leap Before You Look. Osittain vähän heppoisen sisällön muasta löytyi hyvääkin kamaa, jonka vastaanottamiselle en viime aikoina ole ottanut paljoakaan aikaa. Ardaghin parhaimmillaan melko syvälliset henkiset oivallukset (ja pahimmillaan vähän sillisalaattimaiset jutut) muistuttivat minulle siitä Kaikkein Tärkeimmästä kaiken pintaväreilyn takana.

Siis hienoa! Nuo pari pyörälenkkiä olivat kuin henkisen älyn kuntosali. Toimivat oikein hyvin.

Sitten, olen pyrkinyt tempautumaan mukaan elokuvien katselemiseen. Se on minulle yksi elämän kolmesta tukipilarista (lyhyesti: harjoitukset, työ ja harrastukset), joiden tulee olla paikallaan jos mielii tasapainossa elää. No niin: tällä viikolla olen yrittänyt pitää kiinni rutiinistani "kolme elokuvaa viikossa", hyvällä menestyksellä. Harrastus-osio on täten hyvällä mallilla ja antaa vastapainoa työlle.

Kuinka onnelliseksi? -kirjan arvo on siis ehdottomasti sen tarjoamien ideoiden kokeilemisessa. Luettuna se on älyllisesti stimuloiva; kokeiltuna se voi parhaimmillaan ihan oikeasti parantaa elämänlaatua.

Kirjoittajan blogia voivat kiinnostuneet seurata Psychology Today-lehden sivuilta.

Niin, ja tänä vuonna ilmestyi Lyobomirskyn uusi teos. 

Eiköhän näillä jo päästä eteenpäin. Kunhan muistaa...

...harjoittaa itseään kohti Viisautta...

...tehdä työtä, joka lisää muiden Onnellisuutta...

...harrastaa asioita, joita kokee Kauniiksi.


PS. Käväisen huomenna Rauman Pitsiviikoilla. Tänään alkavat Seinäjoen Vauhtiajot. Kyllä voi olla sitten akka- ja ukkomaiset tapahtumat samaan aikaan käynnissä!