keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Miten tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa

”Erilaisuus on rikkautta”, sanoi eräs kuukausittaisen filosofinen vastaanotto-ryhmäni osanottaja. Niinpä. Rikkaan vihanpidon, katkeruuden ja kaunan lähde, ainakin.

Jokainen parisuhteessa elänyt tietää, että todellisuus on iskulauseita voimakkaampi. Erilaisuus on usein ensisijaisesti turhautumisen aihe. Rikkaudeksi se muuttuu vasta, kun opimme aidosti ymmärtämään itseämme ja toisia syvällä tasolla.

Joten hypätään heti, syvään päähän.

A. H. Almaasin ihmiskäsityksen mukaan ihmistyypit - joita yksinkertaisimmillaan on yhdeksän - juontuvat pyhästä ideastamme. Pyhä idea tarkoittaa todellisuuden näkemistä sellaisena kuin se objektiivisesti ottaen on. Todellisuus voidaan nähdä monesta eri kulmasta, ja tästä pyhät ideat syntyvät.

Ihmisen osa on kuitenkin harhautua. Harhaudumme omasta myötäsyntyisestä pyhästä ideastamme eri syiden (usein varhaisten kokemusten ja niiden tulkinnan) seurauksena, jolloin persoonallisuutemme alkaa muodostua. Almaasin mukaan luonteemme kietoutuu tällöin pelon ympärille. Tätä pelkoa Almaas nimittää perusluottamuksen menettämiseksi. Persoonallisuutemme, toisin sanoen, on johdettavissa pyhästä ideasta harhautumiseen.

Näiden persoonallisuuksien kohtaaminen on vääjäämättä neuroottista. Jokainen persoonallisuus perustuu samaan perusluottamuksen menetykseen. Tämä pelko ja luottamuksen menetys olemassaolon edessä koetaan, aivan kuten pyhä ideatkin, eri tavalla. Ja jokainen ihmistyyppi kompensoi tuota pelkoa omalla, persoonallisella tavallaan.

Tästä alkaa, varsinaisesti, erilaisuuden ymmärtäminen. Itsellemme ja muille tyypilliset tavat ja asenteet ovat tässä valossa kaikki saman perimmäisen neuroosin tulosta. Erilaisuuden ymmärtäminen vaatii siis ensin tuon pohjimmaisen samanlaisuuden ymmärtämistä.

Jos haluamme tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, on ymmärrettävä miten epämiellyttävät piirteemme ovat lähtöisin samasta pelosta. Siinä mielessä olemme kirjaimellisesti samassa veneessä. Pelon kompensoiminen uhman, vetäytymisen, keskittymiskyvyn puutteen tai uhrautumisen muodossa ovat tyypillisiä - eli persoonallisia, perusluottamuksen menetykseen pohjautuvia - tapoja olla olemassa. Jotkut näistä olemisen tavoista eivät meitä miellytä, aivan kuin oma persoonallisuutemmekaan ei miellytä kaikkia. Ja edellisen artikkelin tapaan, useimmat ei-miellyttävät piirteet toisissa ovat lopulta omia piirteitämme.

Erilaisuus on rikkautta. Tuo rikkaus jalostuu käyttökelpoiseksi valuutaksi ihmissuhteissa kuitenkin vasta sitten, kun ymmärrämme sen olevan tulosta samanlaisuudestamme. Yksinään erilaisuus on muotopuoli ja samanlaisuus pelkkää muusia. Tarvitsemme molempia oivaltaaksemme sanonnan syvyyden, ja tullaksemme ihan oikeasti toimeen tuon samanlaisen erilaisuuden kanssa.