tiistai 18. tammikuuta 2011

Miten motivoida itseään

Motivaatio on maailman yksinkertaisin asia. Motivaatiossa ei ole kyse prioriteettilistojen tekemisestä, itsensä yllyttämisestä tai tulisilla hiilillä kävelystä. Motivaatio ei myöskään ole vaikeaa, vaikka toisinaan tuntuukin mahdottomalta innostua mistään.

Motivaation salaisuus on oleellisen tavoittaminen.
Kun ihminen löytää oman elämänsä kannalta oleellisen ytimen, ei motivaatiota tarvitse kummemmin ajatella. Se seuraa toimintaa niin luonnollisesti, ettei sitä oikeastaan edes huomaa.

Juuri motivaation huomaamattomuus tekee siitä mainettaan hankalamman otuksen. Aina ollessamme oleellisuuksien keskellä on motivaatio luonnollisesti läsnä. Nälkäinen ihminen ei etsi ”motivaatiota syödä”; hän syö. Väsynyt ihminen ei etsi ”nukkumisen motivaatiota”; hän nukkuu. Samoin asiastaan innoissaan oleva ihminen ei kaipaa konsulttia olkansa taakse huohottamaan kolmella sadalla eurolla tunnissa miten motivaation salaisuus on ihan kohta löytymässä.

Lyhyin, yksinkertaisin ja aidoin tie itsensä motivoimiseen on siis olla innoissaan siitä, mitä tekee.
Aidon innostuksen löytäminen edellyttää kyllä vaivaa: vaikka osa siitä onkin puhdasta sisäistä intoa, osa siitä edellyttää tuon innostuksen kanavoimista ulospäin, yhteiskuntaan, toisille ihmisille. Tuo innostuksen vuorovaikutusta vaativa osa voi helposti tappaa innostuksen, ja sen myötä motivaation. Innostuksellemme on löydettävä vastakaikua: ostajia, faneja tai yhteisöä.

Motivaatio, innostuminen ja oleellisen tavoittaminen kiteytyvät aikuisuuteen kasvamisessa. Se, että ihminen ”aikuistuu” tarkoittaa monen muun asian muassa väylien löytämistä omalle innostukselle. Väylän löytäminen omalle innostukselle tarkoittaa puolestaan kompromissien ja tinkimättömyyden yhteispeliä. Se tarkoittaa, että omasta innostuksesta ei tingitä; keinoista sen esiintuomiseen sen sijaan kannattaa neuvotella.

Kun oman elämän ydin löytyy, seuraa motivaatio sitä luonnollisesti.
Innostus on usein varma merkki tuon ytimen läsnäolosta. Ja innostuksen kanavoiminen toisten ihmisten hyväksi on kutakuinkin ainoa keino pitää yllä motivaatiota - sillä tarvitsemme muita ihmisiä jakamaan oman intomme, ja antamaan siitä käytettyjä, kulutettuja ja pureskeltuja palasia itsellemme takaisin. Sitä kutusutaan työksi.