maanantai 31. tammikuuta 2011

Miksi harkita elämänmuutosta

Elämänmuutos sinällään ei ole arvokasta. Muutos, transformaatio, ei itsessään ole muuta kuin muodon vaihtumista toiseen. Muutoksen lieveilmiöt sen sijaan ovat usein kaikkein tärkein asia, jota elämänmuutos tuottaa.

Olen halunnut jo pitkään ostaa talon. Monelle asia voi kuulostaa arkipäiväiseltä; minulle se on kaikkea muuta. Taloudellinen minäkuvani on pitkään ollut kietoutuneena saamattomuuden, riippuvaisuuden ja reaktiivisuuden ympärille. Olen käsittänyt itseni olevan alati tuulten heiteltävissä, mitä taloudenhoitoon ja -hallintaan tulee.

Oman asunnon hankkiminen merkitsisi minulle murtautumista tuosta kehästä. Se merkitsisi muutosta ei vain ulkoisessa toiminnassa vaan myös sisäisessä minäkuvassani. Se merkitsisi, sanalla sanoen, täydellistä mullistusta niissä ominaisuuksissa, joita olen kuvitellut itselläni olevan hamaan loppuun saakka.

Oma asunto tarkoittasi sitä, että minä kykenen ja pystyn viemään päätökseen saakka itselleni kaikkein vaikemmalta elämänalueelta - taloudelliselta - kumpuavan haaveen. Näennäisesti kyse on talosta; varsinaisesti kyse on vastuulliseksi kasvamisesta, keskittymisestä ja sinnikkyydestä. Se, mikä ensin näytti talolta, onkin kokoelma ominaisuuksia, jotka omistamalla olen ihmisenä kypsempi, kokonaisvaltaisempi ja laajempi. Sanalla sanoen, asunnon ostaminen tekisi minusta paremman ihmisen.

Kun aikoinaan ihastuin nykyiseen vaimooni, aloin järjestelmällisesti tehdä omaa elämääni niin houkuttelevaksi, että jonain päivänä siitä tulisi hänen arvoisensa. Siitä tuli. Ja menimme naimisiin, ensin vähäsen seurusteltuamme.

Kun ihastumme unelmaan ja haluamme tehdä muutoksen elämässämme, meidän on kehitettävä itsessämme sellaisia ominaisuuksia, jotka vetävät unelmaa puoleemme. Meidän on tultava unelmamme arvoisiksi. Ja silloin huomaamme, millaista peliä Elämä kanssamme pitää.

Muutos ei nimittäin tapahdu itsensä tai tuottamansa lopputuloksen vuoksi. Se tapahtuu - ja se tehdään - niiden ominaisuuksien vuoksi, joita se kantajassaan synnyttää. Tavoitteessa ei ole näin ollen tärkeää se, mitä tavoitellaan. Tärkeää on se, millaiseksi tuo tavoitteleminen meidät muuttaa.