“Selkeä ja hyvin ainutlaatuinen löytöretki kokonaisvaltaisen ajattelun ihmeelliseen maailmaan. Tämä kirja ilmestyy juuri oikeaan aikaan.” – Markku Wilenius, tulevaisuudentutkimuksen professori, 
UNESCO Chair, Turun yliopisto“Selkeä ja hyvin ainutlaatuinen löytöretki kokonaisvaltaisen ajattelun ihmeelliseen maailmaan. Tämä kirja ilmestyy juuri oikeaan aikaan.” – Markku Wilenius, tulevaisuudentutkimuksen professori, 
UNESCO Chair, Turun yl"Vakuuttava teos - kiteyttävä, vetävä, yhteenkokoava. Kirja hehkuu!"

 - Esa Saarinen, filosofi









"Aikamme terävimmän filosofin herättelevä kirja maailman nykytilasta."


- JP Jakosen suomennos ilmestyy keväällä 2018 






"52 ehdotusta henkilökohtaiseen kasvuun, johtamiseen ja viisaaseen elämään."

Opas johtamiseen ilman turhaa painetta


Sain pysyviä parannuksia omaan tapaani toimia ja työskennellä.”

”Prosessin aluksi määrittelimme asiat, joiden on muututtava jotta oma jaksaminen työelämässä varmistetaan pitkälle tulevaisuuteen ja toisaalta henkilökohtainen elämä saadaan tasapainoon työn kanssa.

"Yllättävänkin yksinkertaisin harjoituksin saatiin aikaiseksi vaikuttavuutta päivittäiseen tekemiseen ja henkiseen hyvinvointiin.

"Prosessin aikana keskusteluissa olivat mukana kaikki yksilön elämän tärkeät asiat, ja ne onnistuttiin saamaan myös monelta osin tärkeysjärjestykseen. 

"Kokonaisuudessaan koin menetelmän hyödylliseksi ja sain siitä pysyviä parannuksia omaan tapaani toimia ja työskennellä”.


- Pekka Antikainen, Toimitusjohtaja / LähiTapiola Palvelut Oy


"Vahva suositus, jos haluat ottaa pykälän eteenpäin itsesi kanssa."


"Sain JP:n avulla kaivettua esiin vahvuuteni entistä paremmin.

Yksinkertaiset ja arkeen helposti istuvat harjoitteet toimivat yksinkertaiselle miehelle hyvin.

JP:llä on ainutlaatuinen kyky pureutua mielen sopukoihin ja kääntää kompastuskivet pois uuden olemisen tavan tieltä. Vahva suositus, jos haluat ottaa pykälän eteenpäin itsesi kanssa."

- Juha Laitinen, toimitusjohtaja / Staart Oy



"Hyvät asiat, joita oli ennen vaikea sanoa, tulevat nyt nopeasti esiin."


"Mukavinta oli nähdä, miten coachattavat odottivat sessioitaan – asia, jota ei aina todellakaan tapahdu kehitysprojektien yhteydessä – ja lähtivät viemään prosessiaan itsenäisesti eteenpäin. Hyvät asiat, joita oli ennen vaikea sanoa, tulevat nyt nopeasti esiin.”

- Mikko Juusela, henkilöstöjohtaja / Luvata Pori Oy




"Käytän aikaa työssäni vähemmän, mutta organisoidummin."

"Valmennuksen arvon näkee parhaiten vasta nyt, vuoden kuluttua päätöstapaamisestamme.

Eniten ihmettelen hämmästyttävää ihmistuntemuskykyäsi. Käytän aikaa työssäni vähemmän, mutta organisoidummin."


- Mikko Juhola / Chaîne des Rôtisseurs-kilvellä varustettu ravintola Raatihuoneen kellari, ravintoloitsija

Mihin tarvitaan valmentajaa?

Viime syksynä sain mielestäni parhaan idean.

Päätin ryhtyä koko kansan valmentajaksi.

Tein verkkokurssin nimeltä Stressivapaa elämä ja ajattelin auttaa kaikkia stressantuneita. Olla elämänjanoisten sankari vanhan Grandi-mainoksen tapaan.

Niinpä viime vuoden alkusyksyn koleina aamuina linnoittauduin pihalleni parkkeerattuun 1973-vuoden Knaus-asuntovaunuun, ja aloin kirjoittaa.

Kirjoitin ohjelman rungon yhdelle korkkitaululle. Toiselle hahmottelin markkinointiprosessin. Kolmannelle jotain muuta, en enää muista mitä.

Kaikkeen tähän kului ideasta valmiiseen tuotteeseen noin kaksi kuukautta.

Kaksi kuukautta täysiä ja vielä täydempiä työpäiviä...jolloin suunnilleen kaikki muu jäi palavan innostukseni ja inspiraationi jalkoihin. 

Tuona aikana ei tapahtunut jokaisen yrityksen ydintoimintoihin kuuluvia asioita. Ei ollut uusiin ihmisiin tutustumista, ei ollut suoria yhteydenottoja, ei ollut mitään muuta kuin maaninen työskentely Ison Idean parissa, "Knasun" lempeän vanhanaikaisten seinien sisällä.

(Muistan miten toisinaan heräsin aamuneljältä, kömmin asuntovaunuun, keitin pikakahvia kaasuliedellä, laitoin The War On Drugsin A Deeper Understanding-cd:n soimaan, ja ryhdyin töihin pipo päässä, hengitykseni huurutessa syysaamun pakkasessa.)

Välillä palasin viikonloppuna kotiin asiakasyritykseni tilaisuudesta vain ryömiäkseni takaisin työni pariin syyskuun tähtien katsellessa touhujani ymmärtäen mutta ei välttämättä hyväksyen.

Mitäpä ne tähdet tietävät?

Tietävät ne.

Nimittäin...

...kurssi myi ihan hyvin. 

Laitoin sen kaupaksi Pyhäinmiesten päivän aikaan, ja se sai innostuneen vastaanoton. Tein kunnollisen julkaisukampanjan, hauskat bonukset päälle, ja yritykseni palkittiin.

Olin tehnyt tuotteen, josta tykättiin, ja joka ei jäänyt "hyllylle makaamaan".

Kaikki hyvin?

Vaan kun ei ollut.

Juttu on nimittäin tämä:

Jo pidemmän aikaa - vuosia, jos tarkkaan lasketaan - olin tuntenut kyllääntymistä työhöni. Halusin mennä eteenpäin, mutta en tarkkaan tiennyt miten. 

Ajatus stressinhallinnan verkkokurssista osui tähän haluun kuin kärpänen nälkäiseen lihansyöjäkasviin.

Se vaikutti uudelta.

Se näytti eteenpäin menemiseltä.

Se tuntui innostavalta, ja siitä oltiin innostuneita.

Ja siitä huolimatta, reilu puoli vuotta myöhemmin, voin sanoa rehellisesti sen olleen väärä tulkinta syvästä halustani mennä eteenpäin ja vaikuttaa tuhansiin ja kymmeniin tuhansiin ja satoihin tuhansiin ja miljooniin ihmisiin.

(Hui! Mutta tosi on.)

Ja tässä on ydin.

Jos olisin osannut tulkita haluni oikein, olisin saattanut tehdä jotain muuta. 

Olisin saattanut tehdä jotain, joka olisi tarkemmin vastannut eteenpäin menemisen haluani.

Olisin kyennyt ylittämään nykyisen tasoni, mutta sisällyttämään sen toimivat puolet.

Ja tähän olisin tarvinnut valmentajaa.

Katsos, olen työskennellyt yrittäjien ja ylimmän johdon neuvonantajana, ongelmien ratkaisijana ja eteenpäin menemisen tukijana - siis valmentajana - viimeiset liki 10 vuotta.
Tässä työssäni autan asiakkaitani - yrittäjiä, johtajia ja eteenpäin menijöitä - monella tavalla.

Asiakkaani oppivat hallitsemaan mieltään paremmin. He oppivat näkemään oman ajattelunsa ja toimintansa rajat, ja he oppivat ylittämään nuo rajoitteet systemaattisen ohjelman avulla.

Kaiken tämän yläpuolella on kuitenkin yksi taito.

Se on taito, josta olisin itse ollut valmis maksamaan suuret summat. Olisin ollut valmis maksamaan siitä suuret summat sen takia, että tuon taidon puuttuminen minun havaintokentästäni ja ajattelun kalustostani maksoi minulle kaksi kuukautta aikaa, ja suuren summan rahaa.

Tuo taito on kyky tehdä syvempiä tulkintoja. 

Minulla oli halu, tarve, eteenpäin menemisen vaisto.

Tuohon vaistoon - tuohon henkiseen kärpäsenloukkuun - saattoi lentää mikä tahansa uusi, innostava ja inspiroiva ajatus.

Kuten verkkokurssi stressinhallinnasta. 

Eikä siinä mitään vikaa ollut. Se oli - ja on! - hyvä kurssi.

Mutta tuon tarpeen syvempään tulkintaan olisin tarvinnut ammattilaisen.

Olisin tarvinnut valmentajan, joka olisi ymmärtänyt sekä ihmismieltä että yrittäjänä kasvamisen vaiheita. Valmentajan, joka olisi voinut korjata mieleni asentoa ja haastaa minut miettimään onko tämä juuri se askel, joka minua kutsuu eteenpäin - vai onko haluni takana jotain suurempaa.

Ja sitä juuri parhaat valmentajat tekevät: auttavat meitä asettamaan niitä isoja tavoitteita, joita emme yksin uskalla asettaa. 

Auttavat meitä tekemään valintoja ja tulkitsemaan itseämme syvemmältä tasolta.

Auttavat olemaan se ihminen, joka tiedän olevani, mutta jonka tielle oma pelkoni, varmuuden tavoitteluni ja muut ihmiselämän todellisuuden kannalta täysin vieraat kummitukset tekevät olemattoman haamumajansa.

Niiden pois puhaltamiseen, ja uuden tien rakentamiseen valmentajia tarvitaan.


P.S. Sitten kun olet valmis...ja haluat keskustella omasta valmennuksestasi, ota yhteyttä. Lähetä sähköpostia otsikolla "Valmennus" osoitteeseen jpjako@gmail.com, kerro vähän tilanteestasi ja tavoitteistasi, ja lähetän sinulle takaisin tarkemmat tiedot prosessin etenemisestä.

P.S.2 Kurssi on edelleen myynnissä - jos haluat helpon, yksinkertaisen ja maanläheisen-mutta-tieteellisen tavan kehittää stressinhallinnan, ihmissuhteiden ja hyvän elämän taitojasi, katso täältä.



Miten vähentää kännykän käyttöä iltaisin?


Jos haluat vähentää iltaisin tapahtuvaa kännykän käyttöä, minulla on sinulle ehdotus.

Hanki itsellesi kapistus nimeltä kSafe. 

Minä hankin itselleni sellaisen jouduttuani inhokkipuuhaani. 

Inhokkipuuhaani on älypuhelimen ruudun painelu. 

Tarkoitus oli selvittää uusi sovellus lapseni kännykän ruutuajan hallinnointiin. 

Siinä puuhassa sitten vierähtikin varmaan kolme varttia kallisarvoista ehtooaikaa. 

Jossain vaiheessa parahdin ääneen, niin kuin vain aikuinen mies voi ääneen parahtaa...

...että haluan laatikon, jonne voin laittaa lapseni kännykän, ja haluan että tämä laatikko menee lukkoon ja aukeaa automaattisesti. 

Sitten syttyi lamppu. 

Että jos kirjoittaisin tuon lauseen Googleen, niin varmaan joku on jossain keksinyt sellaisen laatikon. 

Ja niin olikin. 

kSafe on laatikon nimi, ja se on ihmeellisin laatikko, mitä on ihminen kuunaan keksinyt. 

Sen sisään voi piilottaa keksejä, herkkuja, luottokortteja, kännyköitä ja tabletteja (niin digitaalisia kuin huumaaviakin). 

Sitten tuon laatikon voi aikalukita. 

Aikalukitusta ei voi perua. 

Laatikon voi aikalukita haluamakseen ajaksi. 

Minuutiksi. 

Tunniksi. 

Tai kymmeneksi päiväksi. 

Ja kelaa tätä: 

Jos laitat kännykkäsi tuohon ihanaan, ihmeelliseen, taianomaiseen aikalaatikkoon illalla, ja säädät sen aukeamaan aamulla, voit tehdä sillä välin kaikenlaista hienoa. 

Voit tehdä ihmeitä. 

Lukea kirjoja. 

Keskustella kumppanisi kanssa. 

Tehdä aikuisten asioita kumppanisi kanssa. 

Kuten pelata Scrabblea, katsoa Columboa, tai säksättää olemattomista asioista. 

Voit tehdä kaikkea muuta kuin painella, tuijottaa tai nostella ruutua etusormellasi ylöspäin. 

Ajattele mikä ihana, ihmeellinen, vanhanaikainen, 90-lukulainen vapaus sinua odottaa - heti kun teet niin kuin minä tein saman tien kun Google-kutsuuni vastattiin, ja tilaat tuon ihanan, ihmeellisen laatikon kotiisi. 


Minä tilasin M-kokoisen, läpinäkyvän, vihreällä kannella varustetun laatikon. 

Kysymys on enää vain...

...millaisen lootan sinä tilaat? 


P.S. Jos oikeasti tilaat tuon boksin, kerro minulle miten aiot käyttää sitä. Kiinnostaisi kuulla. 

Miten rajoittaa lapsen ruutuaikaa?


Jokin aika sitten ärsytti.

Lapselleni oli hankittu oma puhelin. 

Nopeasti puhelin muuttui älykkääksi puhelimeksi. Siis sellaiseksi, jossa on ruutu, jota on kiva painella. 

Ruutu, jota on kiva painella, on kummallisen koukuttava. 

Sitä tekee mieli painella aamuin illoin. 

Öisinkin sitä painelisi, ellei olisi pakko nukkua. 

Kun sitten erään kerran 9-vuotiaan poikani kaveri oli yökylässä, ja kun sitten heräsin yöllä mennäkseni vessaan, ja kun sitten matkalla vessaan näin poikani ja hänen kaverinsa hereillä - kello oli 03.30 - , kännykän kelmeätä valoa tuijottamassa, niin silloin ärsytti. 

Suututti, itse asissa. 

Koska rakastan systeemejä, päätin selvittää millainen systeemi hoitaisi puolestani yhden nykyajan vanhemmuuden (ja lapsuuden) tärkeimmistä haasteista: miten saada lapsi tekemään ruudun painelua vähemmän kivoja asioita, kuten kirjojen lukemista (tylsää!), elokuviin keskittymistä (pitkäveteistä!) tai ihan vain leikkimistä (siis mitä vanhanaikaista soopaa se nyt on?!?)? 

Ensimmäinen askel siihen on vähentää ruudun painelun mahdollisuutta. 

Tai, täsmällisemmin, tehdä se kokonaan mahdottomaksi suurimmaksi osaksi päivää. 

Asiaan perehdyttyäni löysin - kuinkas ollakaan - sovelluksia, jotka hoitavat asian. 

Tutustuin aiheeseen melko intensiivisesti, ja paras kaikista tuntui olevan sovellus nimeltä Our Pact. 

Sovelluksen idea on yksinkertainen. 

Sen avulla voidaan laittaa lapsen älypuhelimeen aikataulu, jonka mukaan ruudun painelu on mahdollista. 

Tätä aikataulua hallinnoidaan vanhemman - tai vanhempien - älypuhelimilta. 

Sovellus asennetaan näin ollen sekä vanhemman luuriin, että lapsen luuriin. 

Me asetimme aikataulun tunniksi päivässä, ja viikonloppuisin puoleksitoista tunniksi. 

Päivittäin käytössä olevan ajan voi lapsi itse pysäyttää, ja näin "säästää" itselleen myöhempään päivään aikaa. 

Aikaa ei kuitenkaan voi kasata päivästä toiseen, vaan laskuri nollautuu aina vuorokauden vaihtuessa. 

Lisäksi voi laittaa ilta- ja aamuajat erikseen, jolloin ruutua ei pääse painelemaan lainkaan. 

Hyvä sovellus se oli. 

Käytimme sitä 3,99 dollarin kuukausihintaan aina siihen asti kun vahingossa tönäisin poikani puhelimen alas lattialla, ja rikkihän se meni. 

Sen jälkeen sovellus piti ladata uudestaan ja minulla loppui jaksaminen. Our Pactin asennus kun vaati aikaa, hermoja ja ...ruudun painelua, mitä ihan näin meidän aikuisten kesken inhoan. 

Jostain kumman syystä.