Sain pysyviä parannuksia omaan tapaani toimia ja työskennellä.”

”Prosessin aluksi määrittelimme asiat, joiden on muututtava jotta oma jaksaminen työelämässä varmistetaan pitkälle tulevaisuuteen ja toisaalta henkilökohtainen elämä saadaan tasapainoon työn kanssa.

"Yllättävänkin yksinkertaisin harjoituksin saatiin aikaiseksi vaikuttavuutta päivittäiseen tekemiseen ja henkiseen hyvinvointiin.

"Prosessin aikana keskusteluissa olivat mukana kaikki yksilön elämän tärkeät asiat, ja ne onnistuttiin saamaan myös monelta osin tärkeysjärjestykseen. 

"Kokonaisuudessaan koin menetelmän hyödylliseksi ja sain siitä pysyviä parannuksia omaan tapaani toimia ja työskennellä”.


- Pekka Antikainen, Toimitusjohtaja / LähiTapiola Palvelut Oy


"Vahva suositus, jos haluat ottaa pykälän eteenpäin itsesi kanssa."


"Sain JP:n avulla kaivettua esiin vahvuuteni entistä paremmin.

Yksinkertaiset ja arkeen helposti istuvat harjoitteet toimivat yksinkertaiselle miehelle hyvin.

JP:llä on ainutlaatuinen kyky pureutua mielen sopukoihin ja kääntää kompastuskivet pois uuden olemisen tavan tieltä. Vahva suositus, jos haluat ottaa pykälän eteenpäin itsesi kanssa."

- Juha Laitinen, toimitusjohtaja / Staart Oy



"Hyvät asiat, joita oli ennen vaikea sanoa, tulevat nyt nopeasti esiin."


"Mukavinta oli nähdä, miten coachattavat odottivat sessioitaan – asia, jota ei aina todellakaan tapahdu kehitysprojektien yhteydessä – ja lähtivät viemään prosessiaan itsenäisesti eteenpäin. Hyvät asiat, joita oli ennen vaikea sanoa, tulevat nyt nopeasti esiin.”

- Mikko Juusela, henkilöstöjohtaja / Luvata Pori Oy




"Käytän aikaa työssäni vähemmän, mutta organisoidummin."

"Valmennuksen arvon näkee parhaiten vasta nyt, vuoden kuluttua päätöstapaamisestamme.

Eniten ihmettelen hämmästyttävää ihmistuntemuskykyäsi. Käytän aikaa työssäni vähemmän, mutta organisoidummin."


- Mikko Juhola / Chaîne des Rôtisseurs-kilvellä varustettu ravintola Raatihuoneen kellari, ravintoloitsija

Miten rajoittaa lapsen ruutuaikaa?


Jokin aika sitten ärsytti.

Lapselleni oli hankittu oma puhelin. 

Nopeasti puhelin muuttui älykkääksi puhelimeksi. Siis sellaiseksi, jossa on ruutu, jota on kiva painella. 

Ruutu, jota on kiva painella, on kummallisen koukuttava. 

Sitä tekee mieli painella aamuin illoin. 

Öisinkin sitä painelisi, ellei olisi pakko nukkua. 

Kun sitten erään kerran 9-vuotiaan poikani kaveri oli yökylässä, ja kun sitten heräsin yöllä mennäkseni vessaan, ja kun sitten matkalla vessaan näin poikani ja hänen kaverinsa hereillä - kello oli 03.30 - , kännykän kelmeätä valoa tuijottamassa, niin silloin ärsytti. 

Suututti, itse asissa. 

Koska rakastan systeemejä, päätin selvittää millainen systeemi hoitaisi puolestani yhden nykyajan vanhemmuuden (ja lapsuuden) tärkeimmistä haasteista: miten saada lapsi tekemään ruudun painelua vähemmän kivoja asioita, kuten kirjojen lukemista (tylsää!), elokuviin keskittymistä (pitkäveteistä!) tai ihan vain leikkimistä (siis mitä vanhanaikaista soopaa se nyt on?!?)? 

Ensimmäinen askel siihen on vähentää ruudun painelun mahdollisuutta. 

Tai, täsmällisemmin, tehdä se kokonaan mahdottomaksi suurimmaksi osaksi päivää. 

Asiaan perehdyttyäni löysin - kuinkas ollakaan - sovelluksia, jotka hoitavat asian. 

Tutustuin aiheeseen melko intensiivisesti, ja paras kaikista tuntui olevan sovellus nimeltä Our Pact. 

Sovelluksen idea on yksinkertainen. 

Sen avulla voidaan laittaa lapsen älypuhelimeen aikataulu, jonka mukaan ruudun painelu on mahdollista. 

Tätä aikataulua hallinnoidaan vanhemman - tai vanhempien - älypuhelimilta. 

Sovellus asennetaan näin ollen sekä vanhemman luuriin, että lapsen luuriin. 

Me asetimme aikataulun tunniksi päivässä, ja viikonloppuisin puoleksitoista tunniksi. 

Päivittäin käytössä olevan ajan voi lapsi itse pysäyttää, ja näin "säästää" itselleen myöhempään päivään aikaa. 

Aikaa ei kuitenkaan voi kasata päivästä toiseen, vaan laskuri nollautuu aina vuorokauden vaihtuessa. 

Lisäksi voi laittaa ilta- ja aamuajat erikseen, jolloin ruutua ei pääse painelemaan lainkaan. 

Hyvä sovellus se oli. 

Käytimme sitä 3,99 dollarin kuukausihintaan aina siihen asti kun vahingossa tönäisin poikani puhelimen alas lattialla, ja rikkihän se meni. 

Sen jälkeen sovellus piti ladata uudestaan ja minulla loppui jaksaminen. Our Pactin asennus kun vaati aikaa, hermoja ja ...ruudun painelua, mitä ihan näin meidän aikuisten kesken inhoan. 

Jostain kumman syystä. 

Miten lopettaa alkoholinkäyttö?

Lopetin alkoholin käytön kesällä 2017.

Se oli paras päätös, mitä olen tehnyt pitkään, pitkään aikaan.

En olisi tehnyt sitä, ellei olisi ollut pakko.

Vaan pakko minun oli.

Löysin itseni liian usein muistikatkoksen jälkeen ihmettelemästä mitä eilen illalla (tai yöllä) oli tapahtunut.

Syyllisyys, ahdistus ja joskus puhdas kauhun tunne eivät olleet mukavia petikavereita.

Join aika vähän, lopulta. Mutta silloin kun join enemmän – ja sitä tapahtui säännöllisesti muutaman kerran vuodessa – muisti katkesi.

Enkä tykännyt siitä yhtään.

Täsmällisemmin: en halunnut sitä enää.

Joten päätin lopettaa.

Olin “lopettanut” kerran aikaisemminkin. Sitä kesti puoli vuotta. Sen jälkeen annoin itselleni luvan käyttää alkoholia. Luvan antaminen tuntui hyvältä. Aikuiselta. Vastuulliselta. Homma on hanskassa.

Kunnes se ei enää ollut.

Viimeisen kerran juotuani heräsin kotini yläkertaan johtavilta rappusilta, ylimmältä askelmalta. Alas oli pitkä matka.

Edellisestä illasta muistin kaiken aina siihen saakka kunnes en enää muistanut.

Istuimme iltaa tuttavaporukassa, ja hauskaa oli ollut. Jotain tuli käteltyäkin.

Kävin läpi muistikuvia: olinko mokannut? Sanonut jotain sopimatonta? Tehnyt jotain peruuttamatonta?

Muisti oli musta, sysipimeä, läpitunkematon.

Ehkä hyvä niin.

Tuona aamuna tein päätöksen.

Juominen loppuu.

Ajattelin aluksi opetella uudelleen kohtuukäyttöä.

Jouluna ruuan kanssa punaista viiniä. Lasi vaan, ei enempää.

Seuraavalla viikolla tartuin härkää sarvista ja hankin kolme kirjaa aiheesta. 

Vähän niinkuin valmentaakseni itseäni.

 Ensimmäinen, Steve Chandlerin Death Wish, oli lyhyt ja ytimekäs tarina AA-liikkeen kautta löydetystä pelastuksesta. 

Toinen, suomalaissyntyisen toimittaja Sarah Hepolan Blackout – Remembering the Things I Drank to Forget oli henkilökohtainen muistelma muistinmenetyksiin johtavasta alkoholinkäytöstä.

Kolmas kirja muutti elämäni.

Englantilaisen kirjanpitäjä Allen Carrin Easy Way to Control Alcohol on sarja loogisia argumentteja alkoholin käytön mielettömyydestä.

Siitä, miten alkoholi on jotain, mitä emme tarvitse mihinkään, mitenkään, tai missään muodossa.

Tämä oli minulle uutta.

Aikaisemmat yritykseni alkoholinkäytön vähentämiseen (tai lopettamiseen) perustuivat täysin vastakkaiseen ajatusmalliin.

Tuon ajatusmallin taustalla oli käsitys siitä, että alkoholi on jotain, jota saan käyttää; jota voin käyttää; ja jota haluan käyttää. Ja koska alkoholi on jotain, jota kaipaan ja haluan, tarvitsen sen hillitsemiseen tahdonvoimaa.

Ajattelin alkoholia palkintona, nautintona, helpottajana, hauskuuttajana, tunnelman vapauttajana, ilon lisääjänä, rentoutumisen nopeuttajana ja ylipäätään hyvään elämään – joie de vivreen – olennaisesti kuuluvana asiana.

Allen Carr onnistui romuttamaan kutakuinkin jokaisen alkoholiin liittyvän ajatukseni.

Ajattelin, että tarvitsen alkoholia kehon rentoutumiseen.

Ajattelin, että alkoholi on sosiaalisten illanistujaisten suola.

Ajattelin, että alkoholia voi opetella käyttämään ihan pikkuisen vain.

Ajattelin yhtä sun toista alkoholista, mutta Isoin Ajatus, Iso Oletus, Vallitseva Paradigma mieleni taustalla oli lopulta yksinkertaisesti:

“Minä haluan (ja tarvitsen) alkoholia.”

Ja tuo oli se, joka lopulta muuttui.

Aikaisemmin ajattelin alkoholin olevan jotain, jonka haluan pitää mukana elämässäni.

Lukemisen jälkeen perusajatukseni oli: Minä en halua alkoholia elämääni.

Minä en halua alkoholia, koska en ole sitä alun perinkään halunnut.

En ole sitä alun perinkään halunnut.

Ajattele: en ollut odottanut koko vauvaikääni ja lapsuuttani ja nuoruuttani päästäkseni tilanteeseen, jossa yhtäkkiä – kuin taikasauvan iskusta! – tarvitsenkin alkoholia.

Vapautumisen tunne oli kuin olisi kantanut selässään ylimääräistä (ja rumentavaa) viittaa, jonka nyt täysin vaivatta, ilmaan pienintäkään tarvetta “itsehillintään” tai “tahdonvoimaan”, laskin harteiltani.

Tämä on nähty, kiitos vain.

Hauskaa oli, hei sitten.

Nyt hauskuus alkaa.

Tuon kesän jälkeen olen tuntenut oloni vähän kuin hypnotisoiduksi.

Minun ei ole tehnyt kertaakaan mieli alkoholia.

En ole, suoraan sanoen, edes ajatellut asiaa sen koommin. Juotuani viimeisen juomani – heinäkuun 21. päivä, konjakkia pullonsuusta – on tuo pullo nököttänyt työhuoneessani kuin suurempia tunteita herättämätön matkamuisto Mallorcan matkalta.

Se tuntuu vähän hassulta, koska puolet elämästäni olen säännöllisesti tuota matkaa ajatellut. Joko etukäteen sitä innokkaasti odottaen, tai myöhemmin sen seurauksia huolestuneesti katuen.

Nyt siitä on tullut minulle vain jokin, mitä joskus tein. Ei sen enempää, ei sen vähempää.

Tähän muutokseen tarvittiin lopulta vain yksi asia.

Tuo sama asia on kaiken inhimillisen muutoksen ytimessä.

Vaivattoman, peruuttamattoman ja pysyvän elämäntapamuutoksen kannalta oleellisinta on nähdä tuttu asia toisin. 

Minun tapauksessani kyse oli siitä, että näin alkoholin eri tavalla, uudesta näkökulmasta.

Sillä kaikki muutos lähtee toisinajattelusta.

Ilman sitä mikään ei muutu.

Sen avulla kaikki on mahdollista.


Miten olla entistä hyödyllisempi ihminen entistä useammalle ihmiselle?

Jokaisella meistä on sama työ.

Olemme ongelmien ratkaisun alalla.

Tämä ei rajoitu vain yrittäjiin, jotka työkseen ratkaisevat ongelmia rahaa vastaan.

Tämä ulottuu johtoryhmiin, kioskimyyjiin, siivoojiin, opettajiin ja pankkivirkailijoihin.

Jokaisen ihmisen perustyö on ratkaista ongelmia. 

Joten: mitä ongelmia sinä ratkaiset?

Millaisten ongelmien ratkaisun alalla sinä olet?

Mieti tuota ongelmaa.

Mieti mikä se itse asiassa on.

Kun olet oivaltanut mitä ongelmaa sinä itse asiassa ratkaiset, ala toimia kuin huippuyrittäjä.

Maailman oivaltavimmat yrittäjät nimittäin näkevät tutun ongelman uudesta näkökulmasta, ja keksivät siihen kokonaan uudenlaisen ratkaisun. 

Liikkuminen kaupungeissa oman aikataulun mukaan? Uber.

Liikkuminen kaupungista toiseen nopeammin kuin aiemmin? Hyperloop.

Liikkuminen hissillä talossa, johon ei voida rakentaa hissiä? Haaslahti.

Ajattele siis kuin huippuyrittäjä oman ongelmasi suhteen. 

Keksi ratkaisu, joka on parempi, syvempi, laajemmalle ulottuva ja useampaan ihmiseen vaikuttava kuin tähän astinen ratkaisu.

Ja nosta sitten hintoja.

(tai esittele ratkaisu samalla kun ehdotat korotusta kuukausittaiseen sijoitukseen, jonka työnantaja tekee sinun ongelmanratkaisukykyäsi vastaan).

Näin tulet entistä hyödyllisemmäksi entistä useammalle ihmiselle. 

Mitä on maailmankuvan muuttaminen?

Hyvää uutta vuotta.

Jos haluat tehdä tästä vuodesta hieman - tai radikaalisti - erilaisen kuin menneestä vuodesta, sinun on hyvä tietää muutama juttu.

Ensinnäkin, samanlainen ajattelu tuottaa samanlaisia tuloksia. 

Jos tahdot muuttaa tuloksia, muuta ajatteluasi.

Helposti sanottu. Vaikeasti tehty.

Koska useimmiten me emme näe selkeästi sitä tapaa miten ajattelemme. 

Uskomme "tuntevamme itsemme".

Kyllä tähän ikään mennessä sitä jo itsensä tietää...

...ja niin edelleen.

No: jos tietäisit, niin olisit varmaan jo oppinut toimimaan ja ajattelemaan eri tavalla. Sellaisella tavalla, joka tuottaa täsmälleen mieleisesi maailman sisällesi ja ympärillesi.

Joten, ensimmäinen haaste uusien tulosten tuottamisessa on nähdä oma nykyinen maailmankuvansa.

Tietää hyvin tarkkaan millaisia ajatuksia muutoksen tai tavoitteen kohteena olevaan asiaan liittyy.

Koska (ja tämä on Iso Salaisuus kaikessa muutoksessa) olet...

...köyhä koska ajattelet kuin köyhä ihminen.

...ylipainoinen koska ajattelet kuin ylipainoinen ihminen.

...alisuorittaja koska ajattelet kuin alisuorittava ihminen.

...lastesi kanssa liian vähän aikaa viettävä koska ajattelet kuin lasten kanssa liian vähän aikaa viettävä ihminen.

...parisuhteessa tyytymätön koska ajattelet kuin parisuhteessa tyytymätön ihminen.

Yksinkertaisesti: sitä saat mitä tilaat.

Oman tilauksen näkeminen retroaktiivisesti - mitäpä sitä tuli oikein tilattua, millaisin sanoin ja millaisin ajatusmallein - on ensimmäinen avain muutokseen.

Tämä ei ole kivaa.

Tämä ei ole nastaa.

Tämä ei ole mediaseksikästä "10 askelta muutokseen" -kamaa.

Tämä on, sen sijaan, epämiellyttävää, painajaisiin tunkeutuvaa, painajaisia aiheuttavaa, raadollista itsensä-sellaisena-kuin-on-eikä-sellaisena-kuin-kuvittelee-olevansa-kognitiivisen-koherenssin-nimissä -näkemistä.

Sanalla sanoen, sellaista puuhaa johon 99% ei vapaaehtoisesti - eikä osa kriisinkään pakottamana - rupea.

Joten ensimmäinen askel on nähdä mitä tuli tilattua. 

Toinen askel on tehdä tilattavasta asiasta - parisuhteesta, lasten kanssa olemisesta, työstä, rahasta, vaikuttavuudesta maailmassa, johtajuudesta, kunnosta, tms. - tärkeämpi.

Tämä kuulostaa ohitettavalta asialta. Vaan kuuntele tarkkaan ja muodosta oma mielipiteesi.

Kaikki, minkä olet saanut tasolle, johon olet tosi, tosi, tosi tyytyväinen, on ollut sinulle tärkeää. Ehkä jopa Kaikkein Tärkeintä.

Ajattele asioita, joihin olet tosi tyytyväinen, ja jotka olet saanut vaivannäön ja sinnikkyyden tuloksena.

Ovatko ne olleet tuolloin, saavutusta ennen, tavoitteina ollessaan sinulle "voisihan tämän hankkia" -asioita, vai "minulla ei ole vaihtoehtoa kuin saada tämä" -asioita?

Asiat, joiden tasoon olet elämässäsi tyytyväisin, ovat asioita, jotka ovat olleet sinulle aikanaan Tärkeitä.

Siispä, salaisuus ja avain numero kaksi.

Jos tahdot tehdä toiveestasi totta, tee siitä tärkeämpi. 

Kun jokin asia on sinulle Tärkeä, todella, todella, aidosti ja olemuksesi joka solulla Tärkeä (tärkeääkin tärkeämpi), alkaa tapahtua ihmeitä.

Synkronisiteettiä.

Ihme sattumia.

Kohtaat asioita, ihmisiä ja kirjoja, jotka vievät sinua eteenpäin.

Näitä kohtaamisia ja ihme sattumia EI TAPAHDU ASIOIDEN SUHTEEN, JOTKA EIVÄT OLE SINULLE TÄRKEITÄ.

Joten, tee tavoitteestasi tärkeämpi. 

Se voi tarkoittaa (ja usein tarkoittaakin) nykyisen maailmankuvasi ja ajattelutapasi ikävää ruotimista.

Mikä nykyisessä ajattelumallissasi estää - aktiivisesti estää - tavoitteesi pitämistä sen tärkeämpänä kuin se nyt on?

Sillä jos se olisi tärkeämpi, olisit jo matkallasi pidemmällä. On ajanhaaskuuta huijata itseään tämän jutun suhteen. Ne asiat, joita joka solullamme pidämme Tärkeinä, johtavat edistymiseen.

Ensimmäiset kaksi avainta ovat nyt kasassa.

Ensinnä, selkeytä nykyinen maailmankuvasi ja millaisia ajatuksia ja tilauksia sen pohjalta tapahtuu (nimenomaan "tapahtuu", sillä maailmankuvasi on aina täysin ehdollistunut, ja näin ollen täysin muutettavissa oleva).

Sitten, tee tavoitteestasi tärkeämpi.

Sen jälkeen (ja vasta sen jälkeen) voit alkaa hankkia uusia taitoja, taktiikoita ja työkaluja, jotka auttavat tekemään tavoitteestasi todellisen. 

Ja ne - nuo käytännön asiat - ovatkin sitten se muutoksen kolmas avain.